|
|
|
Matkalla > Sikaritehtaalla Pinar del Riossa, elokuu 1999
Teksti, kartta ja kuvat © Ilpo Koskela
"Pinar del Rio: La tierra del major tabaco del mundo" -kertoi mainoslause talon seinässä kaupunkiin tultaessa. Eikä suotta. Pinar on Vuelta Abajon, Kuuban parhaan sikarialueen pääkaupunki.
Kaupunki sijaitsee Rio Cuamá-joen vehreällä länsirannalla. Vuelta Abajossa kaikki on vehreää.
  Espanjalaisten rakentama siirtomaa-aikainen keskusta on kokoelma rappeutuneita, mutta kauniita rakennuksia, joiden edustalla on kaikenlaisten mahdollisten doorilaisten, joonialaisten tai korinttilaisten värikkäiden pylväiden koristamia kuisteja. Turkoosia ja pinkkiä seinäpintaa suositaan täällä paljon. Kaupungin kaduilla kävellessään kulkija tuntee palanneensa vanhojen lännenelokuvien maailmaan.
|
Maximo Comez- ja Alexandro Perez-katujen kulma. Rakennusten rappio näkyy muuten niin kauniilla ja koristeellisilla pienillä kaduilla. Nämä talot eivät ole korjauslistalla kuten Havannan Malecon-rantakadun vastaavat, joita entisöitiin vuonna 1999 kovaa vauhtia.
Francisco Donalién -sikaritehtaan sisäänkäynti. Tehdas lienee saanut nimensä kuubalaisen vallankumoussankarin mukaan. Vuonna 1999 tehdas työllisti noin 130 työntekijää.
Tehdaskompleksin takapihan tupakkaviljelmä, jossa nuorta tupakanlehteä kasvamassa.
Vuelta Abajon alueella on 9 000 tupakkatilaa ja 48 eri maaperätyyppiä. Maa on punertavanruskeaa, kevyttä ja usein hiekkaista. Ilman keskilämpötila on n. 23 astetta marraskuusta toukokuuhun, sadetta tulee vähän mutta ilman kosteus on 80%. Kaikki tupakkalajit kasvavat hyvin näissä olosuhteissa.
Kuva fermentointihuoneen oviaukosta. Avoimesta pressuovesta huolimatta käymistilassa olevien tupakkalehtien tuoksu oli viedä tajun huoneeseen astuttaessa.
Täällä valitaan tupakanlehdet sikarintuotantoon värin, aromin ja kunnon perusteella.
Käärintäsali eli "sikariluokka" työntekijöineen. Vierailuajankohtana tuotannossa oli H.Upmann -sikareja. Työpäivän aikana käärijöille luetaan sanomalehtiä ja kirjoja. Uutiset lienevät olleet luvussa kun nimi "Fidel" mainittiin useammankin kerran.
 Käärijoitä eli torcedoreja. Iltapaivällä jokainen oli saanut tehtyä jo kunnon päivätyön. Käärijät ovat miehiä ja naisia, kaikenikäisiä, joten puheet pelkistä nuorista käärijänaisista osoittautuivat huhuiksi. Työpöydällä eli pulpetilla sikarinkäärijän työvälineitä, paksu lankku, ovaalinmuotoinen veitsi eli chaveta, kasvisliima-astia ja puolikas muotti odottamassa käärittyjä sisuslehtiä. Pulpetin päällä valmiita sikareja nipuissa.
|
Nuori käärijänainen. Sikari kääritään paksun sileän puulevyn eli lankun päällä, joten puheet reiden sisäpinnalla käärimisestä ovat myös huhua. Tehtaan indententin mukaan sillä tavalla ei valmistuisi kovinkaan vakuuttavia sikareita. Käärijän takana muotti, johon juuri käärityt sikarit laitetaan puristumaan muotoonsa ennen päällyslehden käärimistä ulommaiseksi.
Tauon paikka. Seinänvieruspulpetin käärijä oli poissa, mutta päivän aikana oli valmistunut jo satakunta huippulaatuista sikaria. Pöydällä muotti, jossa sikariaihiot puristumassa muotoonsa. Päitä ei ole leikattu tasaiseksi, vaan ylimääräiset lehdet pursuavat muotista.
Sikarin "hattua" liimataan kasviksista valmistetulla liimalla. Pulpetin päällä valmiita sikareja nipuissa ja muottilevyjä. Pulpetin pöydällä etureunassa suuri päällyslehti, jonka sileimmästä kohdasta on juuri leikattu pieni pala chaveta-veitsellä tämän sikariyksilön hatuksi.
 Viimeistä nippua kiinnitetään valkoisella silkkinauhalla. Francisco Donalién-tehtaan päivätyö näytti olevan 150 sikaria eli kolme nippua käärijää kohden. "Sikariluokasta" valmiit sikarit siirtyvät laadunvalvontaan, jossa ne lajitellaan värin mukaan, kuivatetaan, kalibroidaan ja tarkastetaan.
|
Laadunvalvontahuone. Täällä niput avataan ja levitetään pöydille, joista laadunvalvojat poimivat pois vialliset, vääränväriset sekä liian voimakasruotoisen käärinlehden omaavat yksilöt. Seuraavaksi sikarit varastoidaan suuriin kylmäkaappeihin parin viikon ajaksi, jolloin ne "toipuvat" kovasta käärintäkäsittelystä ja niistä haihtuu liika kosteus.
 H. Upmann Coronas Major-sikareita pakataan laatikoihin. Valmiit sikarit kootaan yhteen värin mukaan ennen pakkausta, niihin pujotetaan sikarivyö ja mahdollisimman samansävyiset pakataan samaan laatikkoon siisteihin riveihin, tarkalleen samalla tavalla. Väliin tulee tietysti ohut seetriviilu, joita kuvassa pinkka etuoikealla sikarilaatikkopinon vieressä.
|
 Tehtaanmyymälä. Koska turisteja liikkuu alueella, oli kaupassa useita muitakin merkkejä kuin Upmanneja tarjolla. Kirjoittaja osti täältä mm. kaksi Lonsdale-pituista torpedomallista (molemmista päistä suippoa) Cuaba Millenium 2000-sarjan sikaria. Nämä olivat loistavia noin viisi kuukautta myöhemmin, vuosituhannen vaihteessa poltettaessa.
|
|
|
